lauantai 13. toukokuuta 2017

Suru kohtaa sanoissa

tuntematta ihmistä itseään
tunnen surullisuutta
luin lähdöstä lopullisesta
avoimet ovet suljettiin.

Avaamattomia kansia
monia kirjoja lukemattomia

Hän on poissa.


Seurasin hänen tekstejään
erilaisiin maailmoihin
muutamia viestejä vaihdeltiin
hiukan kuin tuntisimme
vain hiukan

Nyt vaikeni lauseet
kirjaimet ja sanat
ne menettivät ystävän

Ei suru kysy saako tulla kylään
se tulee kun on aika
se jättää viestinsä puolisolle
omaisille, tuttaville, ystäville

surun sanat ovat kyynelten kastamat
viimeiset sanat.


Ullan muistolle muutamia pieniä sanoja
sanoja joita hän rakasti kirjoina, ne olisivat erilaiset
minun sanani ovat vain tuulen henkäys aavalla ulapalla

Ullan luetut kirjat, Ullan muistolle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.