perjantai 14. huhtikuuta 2017

Lars Kepler Kaniininmetsästäjä




 Tammi kustantamo, 2017, oma ostos. Kuva Tammi.


 
Olen lukenut kaikki tämän nimimerkin takana ilmestyneet kirjat joten tämän uuden jättäminen joukosta pois ei olisi ollut edes mahdollista. Joten mielenkiinnolla tartuin kirjaan ja melkein siltä istumalta tämän luinkin.

Tykkäsin juonen kulusta siitä kuinka kirjailijat pitävät lukijaa otteessaan eikä lopputuloksesta ollut heti kättelyssä viitteitä. Ja ovela loppu olikin.

Kirja herätti itsessäni myös inhoa sillä on aiheita joista en tykkää. Se miten kirjailija näitä inhottaviakin aiheita käsittelee ja miten lukija ne "kokee" on kirjailijan taitoa. Ja tässä kirjassa kaikki kirjan kohtaukset myös ne inhottavat tulivat kyllä suorastaan voimalla esiin. Taidokasta kirjoittamista.  Pirullinen juoni!

Henkilökuvaukset ovat mielestäni iso osuus kirjasta. Sillä jos jokin hahmo on liian korostettu, pinnallinen tai luotaan työntävä jää minulta se kirja lukematta. "Totuuden" mukaisesti kun kuvaa, saa ainakin minun mielenkiintoni pysymään kirjassa loppun asti. Ei siis liikaa mässäilyä jonkun määrätyn hahmon lunteenpiirteillä. Eikä väkisin kirjoitetun makua ollut tässä kirjassa.

Kirjan eräät kohtaukset olivat todella voimakkaasti kuvattuja.  En jättäisi kirjaa lukematta mistään hinnasta mutta en myöskään lukisi sitä uudelleen. Kuten tein aikaisempien kirjojen kohdalla. Tämä ei ollut niin sävähdyttävä tai ehkä juuri tuo väkivallalla mässäily oli minulle tällä kertaa liikaa ja  koska väkivaltaa ja julmuuksia on ihan elävässä elämässäkin tarpeeksi alkavat ne jo kirjassa/ kirjoissa tympimään. Kaikkea kohtuudella se menettelee vielä.

Juoni vei mukanaan ja luin kirjan loppuun asti, joka rivin. Se jo saavutus. Sillä on paljon kirjoja joita hyväksi sanotaan jäänyt kesken. Kuten tapani on, en paljasta kirjan juonta tämän enempää vaan sanon mielipiteeni näin kirjasta.


Kirjan esittely. Takakansi.

 
"Lars Kepler

Kaniininmetsästäjä

Joona Linnan kiihkeästi odotettu paluu!
Pirullisen jännittävistä rikosromaaneista tunnettu Lars Kepler lisää kierroksia. Rikoskomisario Joona Linnasta kertovan sarjan kuudes osa on skandidekkarin huippu.
Ulkoministeri teloitetaan kodissaan Djursholmilla, mutta julkisuudessa asia hyssytellään hiljaiseksi. Liikkeellä on julma murhaaja, jota epäillään terroristiksi. Ja kohta hän iskee uudelleen. Turvallisuuspoliisi janoaa entisen komisarion Joona Linnan apua murhaajan pysäyttämiseksi. Istuttuaan kaksi vuotta vankilassa Joona Linna saakin tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Piinaava jahti alkaa, mutta kuka metsästää ketä?

Kaniininmetsästäjän uhreja näyttää yhdistävän vain yksi asia. Karmiva loru kymmenestä kanista. " Lähde Tammi

Kannattaa lukea ! Omat pisteet 4/5.





4 kommenttia:

  1. Vaikka teoksessa on elementtejä, jotka rosoa luoden särähtelevät korvaan ja pientä eläinystävää ellottavat, niin Kepler ei erehdy niillä retostelemaan vaan pitää runsaan tapahtumavyyhdin suvereenisti käsissään suurella ammattitaidolla, otteen herpaantumatta. Kevään genrensä parhaimmistoa. Tämän kanin pompottelua oli ilo katsella, se kun ei paluuperiin sortunut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, tämä on ehdottomasti luettava ja oma mielipide rakennettava.

      Poista
  2. Lars Keplerin dekkareita en pysty olemaan lukematta ja Kaniininmetsätäjän loppukoukku suorastaan takertui minuun. Nyt sitten odotellaan sitä seuraavaa sarjan kirjaa.
    Onhan tässä kirjassa liikaa rönsyjä, mutta myös kaksi kirjoittajaa. Joona on symppis ja vastakohta väkivallalle ja rikollisuudelle, vaikka joutui itsekin vankilaan. Jota minun oli sitten vaikea hyväksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Niin on minunkin luettava ja seuraavaa jo ododttelen :)

      Poista

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.