maanantai 5. joulukuuta 2016

Sanoja valkoisella paperilla

peittelevät alastomuuttaan
raamittomat riimit

rohkeus on puettu punaiseen
minipituiseen
ja suuriin korkoihin

minä leikin tulella se huutaa
sanoilla joita kukaan ei halua kuulla
ei saa sanoa mitään
niele niele toisten pahuus
ole valkoisella paperilla tyhjyys

---------------------------------------

Hypi hypi heikko olet
lyö päätäsi seinään
ne kestävät kyllä

saa sanoa rumasti
saa loukata
saa lyödä
ei mitään väliä

eihän toinen ihminen ole enää mitään
kun itsellä on kaikki hyvin

hypi hypi

----------------------------------------


käpertyisin villasukkiin
ylisuuriin vaatteisiin
näkymättömäksi
olemattomaksi

mutta en voi
kun hengitän vielä

----------------------------------------


illan pimeydessä
se saapui

ensin hiljaa
sitten voimakkaammin

yksinäisen tuska
kyyneleistä suolaisemmat



-eh-

2 kommenttia:

  1. Luin monta kertaa. Istuin ja mietin. Ihailin sanojen voimaa ja kirjoittajan taitoa.
    Ensimmäiseen runoon piti palata vielä kerran. Sen säkeiden omaperäisyys teki vaikutuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos UUna, joskus tuntuu että nuo sanat tulevat ilman minua :)

      Poista

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.