perjantai 21. lokakuuta 2016

Taavi Soininvaara Venäläinen vieras






Oma hankinta. Kuva Otavan sivulta.


Olen lukenut Soinivaaran kirjoja jo jokusia, ihan alun kirjoja en ole saanut mistään, koska mieluummin otan ne e-kirjoina  ja nyt pitääkin alkaa niitä metsästämään. Vaikka inhottavaa onkin lukea takaperin. Mutta en usko että siinä tulee olemaan ongelmaa, sen verran nämä juonet kyllä vievät ettei maata kaada vaikka jokin kohta onkin erilailla.

Tätä uutta kirjaa odotinkin taas kuin kuuta nousevaa ja latasin heti Otavan sovelluskesta jossa olen lukijana, eli tuo Luekirja-sovellus, no tuli pieni mainos. Tämä on minulle tärkeä osio juurikin kun asun muualla kuin Suomessa. Saa luettavaa kätevästi.

Juoni kulkee kyllä niin tiiviisti nykyaikaa kädestä pitäen että tuntuu kuin oikeasti tapahtuisi niin kuin kirjassa sanotaan. Kirjailijalla on kyky pitää langat käsissään. Hän on syventynyt siihen mitä kirjoittaa ja minulle se on tärkeä asia. En pidä siitä että kirja on löysähti tehty, se on kuin pakkopullaa kirjoittajalle, onneksi nämä eivät ole. Kirjailija on pitänyt innon kirjoittamiseen yhäkin ja se näkyy ja tuntuu.




"Venäläisellä suurmiehellä on tehtävä, jonka jälkeen Suomi ei ole entisensä. Ajan hermoon iskevässä trillerissä uhkakuvat muuttuvat todeksi.
Neuvostoliittolainen sotavanki Dima saa haavoittavan luodin selkäänsä vuonna 1944 vankileirillä Köyliössä. Hän päättää, ettei unohda koskaan, mitä joutui suomalaisten käsissä kokemaan.
Suomen pääministeri saa surmansa, kun hän ajaa normaalilla ajokelillä päin rekkaa Kirkkonummella. Onnettomuustutkimusten edetessä jäljet johtavat Venäjälle, ja poliittisen tilanteen kiristyessä äärimmilleen yksi jos toinenkin vallankahvasta pitelevä saa tuntea menneisyyden painolastin hartioillaan." kopio Otavan sivulta kirjan takakannesta.


Kirjassa seurataan tiiviisti venäläisten hommia ja heidän liikkeitään suomessa. Venäläinen liikemies Arkadi Akulov kuvaa juuri niitä ökyrikkaita joita venäjällä on ja kantaa periaatetta rahalla saa vaikka mitä todella hyvin.

Arto Ratamo Supon osastopäällikkö oli kyllä pääosassa, mutta jotenkin laimeasti vai jäikö vain muiden yli-innokkaiden henkilöiden jalkoihin. Sehän on vain onnistuneen kirjan tekosia.

Politiikkojen omia sotkuja ja löysää moraalia oli kiva seurata, sitähän se taitaa olla ihan oikeestikin. Mikä sitten on uskottavaa ja mikä ei. Kuinka helposti voikaan päättäjät ajatella vain omaa etuaan. Se että kirja esittää kuinka helppoa on venäjän tunkeutua suomen politiikkaan on jo todella uskottavaa. Natoa vedettiin mukaan sopivissa kohdin, sekin jo kuuma aihe. Ja se että mikä vaikutus venäjällä oikeesti on suomessa??

Vaikka kirja ei ole tosi, se saa ainankin minut miettimään todella sitä onko päättäjät todellakin asiantuntijoita omissa viroissaan, onko heillä tarpeeksi tietoa ja taitoa hoitaa virkaansa entä poliisilaitokset,  Supo, Krp onko heillä tarpeeksi valtuuksia toimia niin että suomen turvallisuus on taattu. En ole nyt vakuuttunut asiasta.!

Kirja kannattaa ehdottomasti lukea! Satapistettä kirjoittajalle jo siitä että hän tuo näitä asioita esille näin taitavasti!  Politiikka  on herkkää aluetta, samoin puolustus, suomen etu ja turva ja nämä kaikki yhdessä kirjassa näin taidokkaasti esiteltynä saa kyllä mielikuvituksen laukkaamaan, mutta entä jos se onkin totta kaikki?


Nautinnollisia hetkiä lukemiseen, en paljasta näissä mielipiteissäni juonia sen kummemmin.

Arvio 10+!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.