sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Harput soivat

ei ne soi, ne vinkuu korvani juuressa
ne ujeltavat harmaassa hiljaisuudessa
ja kun katson äänen suuntaan, ne ovat poissa

Rääkkyviä variksia oksillaan
heiluvat kuin olisivat humalassa
söivät viimeisetkin marjat humalastani
ja olin säästänyt ne itselleni

jotta näkisin mustat suupielet
en käytä huulipunaa
jo heikko verenkierto maalaa huuleni muutenkin

vapisen peittoni alla
ja toivon että auringon nousussa ei olisi noin kirkkaita säteitä
ehkä ei olekaan kohta
kun savu peittää pommin jälkeen tienoot

en minä uskalla nukkua ilman peittoa
mihin minä sitten piiloutuisin
niiltä monilta kavereiltani jotka kimpussani ovat palkkapäivänä
en ulos voi mennä
siellä tuuuli rikkoo hauraat luuni säröille
ja onnun lopun päivää

olen olemattomassa tilassa
kipeän niskani kanssa
tyynyni oli vuori jota myöten kiipesin
mutta liukastuin ja putosin

ja siksi korvissani soi tai vinkuu nuo harput.    (eh)


-------------------------------------------------

näin lunta, pieniä kiteitä kerroksittain
kuin olisivat  untuvaa
kosketin, ne katosivat
sulivat sormenpäilleni vedeksi

jään uimaan ajatukseni aaltoihin
entä kun lunta ei ole
mistä vesi sulaa sormilleni
enkö pääsekään sukeltamaan valkoiseen puhtauteen
likaisine haavoineni
ja katoamaan avaruuteen keikkumaan tähden sakaralle
siihen voisi hirttäytyäkin
olisi ikuisesti tähtenä taivaalla
kunnes supernova saa kaiken katoamaan
ja osani lentäisivät linnunratamme äärelle asti

kuinka se ilmattomuus kuljettaisi minua
syvemmälle olevaan
ja minä eläisin valona.   (eh)

2 kommenttia:

  1. Ahaa, nyt tiedän mistä niskani on tullut kipeäksi ja miksi vinkuu ja soi.
    Hienoa ja hauskaa, yllätyksellistä sanavyörytystä. Nautinto lukea, kun ei yhtään osaa aavistaa, mihin seuraavaksi mennään.

    Toinen runo kuljettaa kohti valoa. Ei ole helppoa päästä valoksi, monta mutkaa on matkalla ja rohkeakin pitää olla.

    Pidin kummastakin runosta kovasti. Parhaiden joukossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Juska, huumori se kaunein kukka sanoissakin :)

      Poista

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.